Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic Pic

Pulssisuhdehimmennys (PWM = pulse width modulation).

 

VAKIOJÄNNIITE (CV): PULSSISUHDEHIMMENNYS 

 

Tällä himmennys menetelmällä on useita saman tyyppisiä nimiä. Ne kaikki kuitenkin tarkoittavat samaa asiaa, pulssisuhteen muuttamista eli englannin kielellä pulse width modulation (PWM). Tämä himmennysmenetelmä sopii tuotteille, joita ohjataan jännitteellä eli tarkemmin vakiojännitteellä (CV, constant voltage). PWM himmentimiä voidaan säätää useilla eri tavoilla. Himmennyksen ohjaava säätö voivat olla esimerkiksi mekaaninen potentiometri, painonappi tai kauko-ohjain. Myös 1-10V, KNX ja DALI pohjaiset järjestelmät ovat mahdollisia.

Tätä himmennysmenetelmä käytetään lähes poikkeuksetta vain vakiojännitteelllä (constant voltage, CV) toimivilla LED valoilla kuten 12...24 tasajännitteellä. Jos käytössäsi on 230 Vac jännite, tarvitset jännitelähteen, jolla käyttöjännite alennetaan esimerkiksi 12...24 V jännitteeksi. Käytössäsi olevan LED valon tulee luonnollisesti toimia tällä jännitteellä, esim. joko 12 V tai 24 V. Tämä menetelmä on käytössä mm. LED valonauhoissa ja alumiinisissa LED listoissamme sekä korvauspolttimoissa (pienjnnitteellä toimivat). Näissä tuotteissa on aina oma ohjauslektroniikka, jossa käyttöjännite muutetaan lopulta LED komponentin ohjausvirraksi.

 

Himmennysmenetelmän periaate.

Kun käyttöjännite on joko päällä (valot päällä) tai jännite ei ole päällä (valot poissa päältä), vastaavat nämä kaksi eri vaihtoehtoa valon voimakkuuden osalta 0% ja 100% tasoa. Kun jännitettä aletaan katkomaan päälle / pois päältä, niin valo menee sen mukaan päälle ja pois päältä. Jos valo on päällä puoli sekunttia ja sen jälkeen puoli sekunttia poissa päältä, niin sekunnin aikana valo on päällä vain puolet ajastaan eli 50% ajasta. Tällöin valoa on siis himmennetty 50% sekunnin aikana (aikaintegraali).

 

Kuvassa pulssi-suhdehimmennyksen periaate. Jos lähtöjännite on koko ajan päällä (kuvion oikea reuna, +12/24V), niin valo palaa 100% teholla eli sitä ei himmennetä. Vastaavasti taas jos lähtöjännite on täysin poissa (0 V), niin valo ei pala lainkaan eli se on täysin himmennetty. Jos lähtöjännite on puolet ajasta päällä ja puolet ajasta pois päältä, valo palaa 50% teholla. Säätämällä päälläolon ja poissa olon välistä suhdetta (PWM), säädetään samalla valon valotehoa. valotehon säätö perustuu matemaattisesti siis jännitteen tehollisarvon aikaintegraaliin.

 

Ihmissilmä luonnollisesti näkee edellisen esimerkin himmennyksen valon vilkkumisena puolen sekunnin välein. Ihmisen näköaisti on kuitenkin kohtalaisen hidas. Perinteisesti tätä hitautta on käytetty hyödyksi meidän kaikkien tuntemassa televisiotekniikassa, jossa alun perin kuva vaihdettiin Suomen lähetyksissä 25 kertaa sekunnissa (taajuus 50 Hz lomituksen ansiosta). Katso: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvan_lomitus. Kuva siis "vilkkui" 25 kertaa sekunnissa, eikä silmä sitä havainnut sen ominaisuuksien vuoksi. Nykyisinkin Full HDTV:n kuva "välkkyy" lähes samalla taajuudella (lomittamaton kuva max 60 kertaa sekunnissa, pienmmätkin arvot sallittuja aina 24 saakka), eikä silmämme edelleenkään sitä havaitse. Tätä samaa näköaistin hitautta käytetään hyväksi myös pulssisuhteella (pwm) toimivissa himmentimissä. Niissä valon säätötaajuus ohjataan niin korkeaksi, ettei näköaistimme havaitse päällä / poissa päältä tapahtumaa, vaan valo näkyy ainoastaan himmentyneenä, jota se oikeasti onkin. Jos 20% ajasta valo on päällä ja 80% ajasta poissa päältä, ohjataan valoa 20 / 80% pulssisuhteella, eli himmennyksellä valomäärä on asetettu 20%:iin. Sen lisäksi, että valo himmenee 20%iin, laskee sen energiankulutus vastaavasti, koska 80% ajasta valo ei kuluta sähköä lainkaan.

Jännitteellä ohjattavissa LED valoissa on aina elektoniikkaa, joka muuttaa syöttöjännitteen LED komponentille sopivaksi virraksi. Kaikkia LED komponentteja siis ohjataan lopulta virralla. Tätä tietoa hyväksi käyttämällä pulssisuhdehimmentimiä voidaan joissakin tapauksissa käyttää myös viralla ohjattavissa LED valoissa, tästä kerromme lisää esimerkkikytkentöjen kohdalla.

Pulssisuhdesäädössä on usein lähtökohtana ihmissilmä ja sen ominaisuudet. Kun pulssisuhdesäätimellä himmenetään valoja, voi se tuottaa rajoitteita videokuvaukseen, koska kamera havaitsee valon eri tavalla kuin silmä. Kameran kuvaan voikin tulla alaspäin liikkuva tumma vaakaraita. Raidan tuleminen kuvaan (tai pois jäänti) riippuu jonkin veran myös videokameran ominaisuuksista himmentimessä käytetyn säädön perustaajuuden lisäksi. Pulssisuhdesäätimissä perustaajuuden (ohjaustaajuus) tulee olla vähintään 200 Hz, jotta se ei häiritse ihmistä. Tämä on usein aivan liian alhainen videokuvaamiseen. Tyypillisesti säätö onkin aina kilohertsejä.

Ihmissilmä on adaptiivinen valomäärän suhteen, koska silmässä on mm. säätyvä iiris eli silmä itse kompensoi laskevaa tai nousevaa valomäärää säätämällä iiriksen kokoa. Silmän valomäärän aistimus on siis hieman progressiivinen. Kun valoa himmennetään, silmä ei useinkaan haivaitse tätä muutosta kovin helposti, vaikka valo- ja sähkötehomittari sen näyttääkin. Tämä on yleinen ilmiö. Kun valoja aletaan tasaisesti himmentämään, niin aluksi tuntuu siltä, ettei valot juuri himmene, ja lopuksi ne himmenevät hyvin nopeasti. Valo- ja sähkömittari kuitenkin näyttävät, että valot himmenevät lineaarisesti läpi koko säätöalueen. Ilmiötä voidaan käyttää myös hyväksi. Valoja ei aina tarvitse käyttää täydellä teholla. Usein himmentimissä on tosin otettu huomioon tämä silmämme adaptiivisuus ja niissä himennys ei ole täysin lineaarinen, vaan seuraa silmän adaptiviisuutta.

Pulssisuhteen säätö on kustannustehokas ja energiaa säästävä himmennysmenetelmä, joka on usein myös suositeltavin menetelmä. Pulssisuhdehimmennin toimii kuitenkin radiolähettimenä, siinä on lähetystaajuus (pulssisihdehimmentimen perustaajuus) jota moduloidaan (pwm taajuus) ja siinä on myös antenni (tulo ja lähtöjohto). EU alueen CE vaatimuksissa EMC vaatimukset eivät ole niin korkeat ja täydelliset, ettei häiriöiden syntyä (häiritsevä laite) ja niiden sietoa (häirittävä laite) ole täysin pois suljettu. Tästä syystä asennuksessa tulee noudattaa ohjeita ja yleisiä hyviä työtapoja EMC/EMI asioissa. Pulssishdesäätimen radiospektri sisältää kaikkia mahdollisia taajuuksia, koska sen lähtö on kanttiaaltoa.

 

PWM himmentimien säätö- / ohjaustavat.

PWM himmentimiä voidaan säätä käytänössä kaikilla mahdollisilla sätötavoilla. Yleisimmät tällä hetkellä käytöss'ä olevat ovat mm:

● Kauko-ohjain. Laaja valikoima erillaisia kauko-ohjaimia. Radiotie (RF) tai infrapuna (IR)
● Painonappi (push-dim). Mekaaninen palautuva kytkin, yleensä palautusjousella varustettu normaali valokytkin..
● Kosketuspaneeli (toimii esim. sormen kosketukella, myös märkänä ja ulkona)
● 1-10 V ohjaus (analoginen valojen ohjaus). Ohjataan joko kierrettävällä napilla tai painikkeilla.
● DALI (digitaalinen valojen ohjaus). Ohjataan joko kierrettävällä, painikkeilla tai monimutkaisemmilla ohjaimilla.
● KNX (kiinteistöautomaatio). KNX (kiinteistöautomaatio). Vaatii KNX-DALI sillan (gateway)

Myös Triac (tyristori) tyyppinen valonsäädin on periaatteesa mahdollinen, mutta sellaista emme suosittele missään tapauksessa. Sitä parempia vaihtoehtoja ovat mm. 1-10V tai DALI säätö.

 

Tästä linkistä pääset suoraan katsomaan PWM-himmentimien tuotetarjontaamme: Himmentimet (CV, PWM).

 

 

Limic Oy,  jonka verkkokauppa valokas.fi on, on vuonna 1966 perustettu osakeyhtiö. Meillä on pitkä kokemus LED-valoista. Tutkimme (ja teimme ensimmäiset prototyypit) LED valojen käyttöä valaistukseen jo 1990-luvun loppupuolella, mutta silloin LED komponentti ei ollut vielä riittävän tehokas käytettäväksi yleisvalaistukseen. Kun 2000-luvulla markkinoille tuotiin uudet tehokkaat niinsanotut teho LED:it, niin tämä ongelma oli ratkaistu. Vuonna 2004 Limic Oy teki ensimmäisen prototyypin yleisvaloksi soveltuvasta LED valosta, ja se tuotiin markkinoille vuonna 2005. Alusta saakka olemme panostaneet tuotteiden laatuun ja mm. värilämpötilaan. Ensimmäinen asuinhuoneistoon tarkoitettu  LED valomme oli jo lämmin valkoinen, koska totesimme jo silloin 2005, ettei kylmän valkoinen sovellu värilämpötilan kylmyytensä tähden lainkaan asuinhuoneistoiden yleisvalaistukseen. Muutaman vuoden jälkeen toimme markkinoille uuden oman tuotteen, jossa värilämpötila oli puhtaan valkoinen (neutral white), todennäköisesti ensimmäisenä Suomessa. Tämä on esimerkki jatkuvasta tutkimuksestamme ja tuotekehityksestämme.

Yrityksellämme on siis todella pitkät perinteet LED valoalalla, ja olemme olleet alan alan kehityksen kärjessä aina sen alkutaipaleelta lähtien. Vuosien saatossa saatu kokemus niin omista kuin maahantuomistamme LED valoista on täysin käytettävissä ammattitaitoisen henkilökuntamme kautta. Voit luottaa siihen, että tiedämme mitä myymme, ja mitä keromme. Alan johtavana pioneerina tunnemme LED valoalan todella hyvin.

Testaamme ja mittaamme kaikki myymmämme tuotteet huolellisesti.  Vaikka käytämme LED-komponetteina pelkästään kalliimpia laatukomponentteja, mittaamme silti tuotteistamme  myös käytänössä ennen myyntiin ottamista.

Ilmainen toimitus

Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut Toimituskulut

TUOTERYHMÄT

VERKKOMAKSUT

svm_2015.jpg